Kupsii. Kupsii, Kupsii 28.05.2017, 17:58 Öylönnä uskoakseni jalkapallosta kiinnostunut käki kiljui Kärkkäälässä Kupsii, Kupsii, Kupsii. Eikä se turhaan Kuopion Palloseuraa kannustanut, koska joukkue voitti Rovaniemen Palloseuran vieraissa ansaitusti 0-1 ja todisti näin olevansa Veikkausliigan palloseuroista paras. Veikkausliigassahan pelaa kolme palloseuraa, eli Kuopion, Rovaniemen ja Vaasan Palloseurat. Lähellä on myöskin se tilanne, että Kups olisi ainakin tilapäisesti koko Suomen paras jalkapalloseura. Sarjaa johtava Hjk tosin on vielä kaksi pistettä edellä, mutta kuopiolaisilla on ottelu vähemmän pelattuna. Välillä mielessäni on jopa häivähdyksen omaisesti käynyt, että vaikka olen jo vanha mies, niin saattaa hyvinkin olla, että näen vielä tässä elämässä Kupsin Suomen mestarina. Edellisessä kotipelissä Kups kohtasi Sjk:n, joka pelasi suomalaisittain erinomaista jalkapalloa ja osoitti olevansa tälläkin kaudella vahva mestarisuosikki.  Vaikka vieraat olivat selvästi parempia, päättyi peli tasatulokseen 1-1. Se ei ole oikeudenmukainen lopputulos, sillä jos pelin olisi tuominnut joku toinen erotuomari, Kups olisi voittanut 3-1. Kotijoukkueelta vietiin tällä kertaa kaksi selvää rangaistuspotkua. Ensiksi seinäjokelaisilla oli selvä käsivirhe ensimmäisellä puoliajalla kulmapotkutilanteessa ja toisella puoliajalla Kupsin kärkimies Salami kaadettiin, kun hän pujotteli vastustajien puolustuksen läpi ja oli laukomassa pallon maaliin. Ilmeisesti Salamin uskottavuus on mennyt tuomarien silmissä, koska hän on liigan paras kaatuja. Pelin loppupuolella äkämystynyt kotiyleisö alkoi huudella alatyylisiä pilkkahuutoja Silmäpuoli-Kalleksi nimeämälleen  oikeudenjakajalle, joka oli kyllä etunimeltään Kalle, mutta hän ei kuitenkaan ollut silmäpuoli. Silmäpuoli-Kalle on muuten lainaus Junnu Vainion reipashenkisestä vapaapalokunta-aiheisesta-laulusta, jossa sanotaan, että "vain Silmäpuoli-Kalle jää yksin  asemalle, yölähdössä, kun sotkeutuu hän vaatteisiin, vaan rattailla on jo toiset, nuo brankkarit aikamoiset, on joukko se, että heittää se vettä, vaikka helvettiin." Kommentit (0) Bristol Blenheim 27.05.2017, 17:49 Internetistä löytyy pommikoneen ohjaaja Pentti Tuiskun muistelu eilen mainitusta Uukuniemen Kummun kylän pakkolaskusta. Tuisku uskoo, että mikäli koneen mittaristo olisi toiminut eikä se olisi sen vuoksi eksynyt, Blenheim olisi saattanut selvitä kotikentälleen, jolle oli vain 15 minuutin lentomatka. Tuiskun muistelun tässä vaiheessa luulin, että nyt oli vaimoni Liisa-tädin kadonneen lentäjän mysteeri ratkeamassa. Liisa nimittäin oli suurhyökkäyksen aikaan jututtanut tiellä Uukuniemen Mensuvaaran lentokentän lähellä komeaan lentäjään, jonka oli seuraavana päivänä lähdettävä vaaralliselle lennolle kannaksen suuntaan, mutta hän oli vakuuttanut tulevansa varmasti Liisaa vielä tapaamaan, jos vain hengissä selviää. Lentäjä ei koskaan palannut, kuten komeilla lentäjillä on tapana. Mutta ei ollut Tuiskun koneen mukana Liisa-tädin kaipaamaa komeaa lentäjää. Blenheimit nimittäin operoivat Värtsilän kentältä, jonne Uukuniemeltä on ehkä noin 70 kilometriä.  Uukuniemen kenttää käyttivät Saksasta saadut Dornierit, joilla Liisa-tädin komea lentäjäkin todennäköisesti lensi viimeisen lentonsa. Joskus yritin alan kirjallisuudesta selvittää suurhyökkäyksen aikana kaatuneet lentäjät, jolla tavalla ehkä olisi selvinnyt Liisankin komean lentäjän henkilöllisyys, mutta kesällä -44 suomalaislentäjiä kuoli niin paljon, että etsimääni tapausta ei löytynyt. Suomalaisten 97 Bristol Blenheim-koneistakin tuhoutui puolet. Nämä Suomessa rakennetut pommarit olivat vielä Talvisodan aikaan niin nopeita, että ne pärjäsivät hävittäjille, mutta Jatkosodan lopulle ne olivat jo liian hitaita surmanloukkuja. Pentti Tuiskun muistelmat Uukuniemen pakkolaskusta löytyvät tästä linkistä http://www.uukuniemi.info/historia/pakkolasku_uukuniemelle_66_vuotta_sitten_749/ _uukuniemelle_66_vuotta_sitten_749/ . Kommentit (0) Ilmailua ja kulttuuria Uukuniemellä 26.05.2017, 19:00 Uukuniemen Kummun kylällä on kilometrin päässä päätieltä pellonreunassa BL-142:lle pystytetty muistomerkki. BL-142 oli suomalainen Bristol Blenheim-merkkinen pommikone, joka teki 12.6.1944 pakkolaskun saatuaan it-tykin kranaatin osuman ohjaamoonsa Karjalan kannaksen yläpuolella. Muistomerkki paljastettiin kesällä 2010 ja koneen ohjaaja Pentti Tuisku oli tapahtumassa läsnä, vaikka ikää hänellä silloin oli 88 vuotta. Miehistö olisi voinut pelastautua koneesta hyppäämällä, mutta pahasti haavoittunut ohjaaja Pentti Tuisku päätti yrittää pakkolaskua, koska koneen tähystäjän Göran Ödnerin laskuvarjon oli kranaatin räjähdys paiskannut ulos koneesta.  Koneen pakkolasku savipellolle oli sikäli onnekas, että kone olisi muuten murskautunut pellon reunassa olleisiin puihin, mutta sattuman oikusta Blenheimin siipi osui viime hetkellä isoon kiveen joka pyöräytti koneen nokan takaisin tulosuuntaan. Konekivääriampuja-sähköttäjä Sven Rosendahl kykeni laskun jälkeen hakemaan vielä apujoukkoja paikalle, mutta Tuisku ja Ödner loukkaantuivat pahoin; Ödner niin pahoin, että hänen vasen jalkansa jouduttiin amputoimaan reidestä. Sodan jälkeen hänestä tuli arvostettu muusikko, jonka esittämä Kun yö saapuu Pariisiin löytyy netistä. Ödner on sanoittanut Suomen ensimmäisen rock-iskelmän Tunnista toiseen, joka tunnetaan maailmalla paremmin Bill Haleyn esittämänä nimellä Roack Around the Clock. Myös Göran Ödnerin poika Janne Ödner kunnostautui kitaristina ja soitti mm. Pave Maijasen ja Paroni Paakkunaisen yhtyeissä. Nykyään Maijanen asuu Uukuniemen naapurissa Kesälahdella ja Paakkunainen Uukuniemen kirkonkylässä. Janne Ödner menehtyi 33-vuotiaana kaatuessaan nakkikioskilla. Alkoholilla oli osuutta asiassa. Lopuksi kuuntelemme Göran Ödnerin esittämänä, miten yö saapuu Pariisiin. https://www.youtube.com/watch?v=QTABJ-o2aOc Kommentit (0) Herrojen vaativa harrastus 25.05.2017, 17:10 Minä, tavallinen jätkäpoika, tunnen itseni nyt pikkuisen herraksi, koska olen alkanut harrastamaan keilailua. Kävin nimittäin viraston liikuntailtapäivänä elämäni ensimmäisen kerran keilahallilla ja pidin keilamöykkyä ensimmäisen kerran isoissa työmiehen kourissani. Mainittakoon, että jostain syystä Kärkkäälän maamiesseurantalolle ei keilarataa rakennettu, kun taloa talkoilla rakennettiin. Keilailu osoittautui herrojen vaativaksi harrastukseksi. Nimittäin keilaradan sarat ovat hyvin kapeat ja niitä reunustavat ojat ovat kohtuuttoman syvät. Minun oli vaikea saada keilamöykkyä pysymään sille tarkoitetulla kapealla saralla. Jonkin verran osumistani helpotti, kun aloin heittää keilamöykkyä mahdollisimman pitkälle ilmassa, jolloin pelkkä putoamisen aiheuttama täräyskin vavisutti radan päässä pystyssä olevia pulikoita. Kokeilin myös sitä, että olin selin heittosuuntaan heitän keilamöykyn jalkojeni välistä ja se tyyli saattaa olla ihan hyvä ratkaisu, kunhan sitä alan tosissani treenaamaan. Muutkin keilailua harrastavat herrat voivat luvallani kokeilla kuvan esittämää uutta tyyliä.  Tuolla kahden käden tyylillä ei heittokäsi kipeydy samalla tavalla kuin perinteisellä herrojen tyylillä. Oma olkapää kipeytyi perinteisellä herratyylillä heittäessäni niin, ettei tässä ropsimehtään kykene pitkään aikaan. Kommentit (0) Laukkukauppiaiden jälkeläisiä 24.05.2017, 16:18 Karjalaiset laukkukauppiaat ja heidän jälkeläisensä ovat kunnostautuneet monilla elämänaloilla. Tosin tietyistä historiallisista syistä johtuen moni venäläis-karjalaisen sukunimen omistaja on suomentanut nimensä. Niinpä esimerkiksi radion sinivalkoinen ääni Pekka Tiilikainen oli kiertelevänä kaupustelijana toimineen Nikita Tiilikoffin poika ja todennäköisesti sinivalkoisena äänenä tunnettua Pekka Tiilikaisesta on lapsena kutsuttu nimellä Pjotr Tiilikoff.  Toinen karjalaisen sukunimensä suomentanut urheilija-laukkukauppiassuku on Simolan suku. Alun perin Simolat olivat Bogdanoffeja. Kuulantyöntäjä Seppo Simola kunnostautui itsekin kauppamiehenä. Hän oli aikoinaan ylivoimaisesti tehokkain Karhun urheilutuotteiden myyntimies. Kuulantyöntäjänä Seppo Simolan menestys on kuitenkin paremmin tunnettu. Hän rikkoi ensimmäisenä suomalaisena sekä 18 että 20 metrin haamurajat. Tähän hätään en keksi muita urheilunsaralla kunnostautuneita laukkuryssien jälkeläisiä. Enemmänkin heidän lahjakkuutensa on viitannut liike-elämän puolelle. Pitkään Suomen rikkaimpana tunnettu IT-liikemies Veikko Lesonen on sukujuuriltaan Vienan Venehjärven laukkukauppiaita. Myös hänen liikekumppaninsa Jorma Terentjeffin sukunimi viittaa Karjalan laulumaille ja minulla ei ole yhtään kappaletta syytä uskoa, etteikö suvussa ole harrastettu laukkukauppaa. Muistelen, että taistelijapari Lesonen-Terentjeff omistivat aikoinaan suuren osan Suomesta. Lopusta omisti ison siivun Säästöpankki, jonka napamies oli Juhani Riilkonen. Riikosen vaari tunnettiin tietääkseni muinoin Pietarissa laukkuryssien kuninkaana. Hän käytti muistaakseni nimeä Riikojeff. Myös maamme tunnetuimman kyläkauppiaan pohjalaisen Vesa Keskisen isä ja vaari olivat kulkukauppiaita, mutta täyttä varmuutta minulla ei ole siitä, että mies olisi reppuryssien sukua. Epätyypillinen pohjalainen nen-päätteinen sukunimi Keskinen viittaisi enemmänkin Itä-Suomeen, mutta ei välttämättä Karjalan laulumaille. Keskiset voivatkin olla savolaista sukujuurta, koska kun Nuijasodan jälkeen Pohjanmaan miehet oli tapettu lähes anhittomiin, siirtyi Savosta paljon vapaita nuoriamiehiä Pohjanmaalle lohduttaakseen siellä surevia leskiä. Kommentit (0) Laukkukauppaa 23.05.2017, 17:39 Jonkun itsensä pöhköksi lukeneen lisenssin tulisi väitellä tohtoriksi eilen mainitsemistani karjalaisista laukkukauppiaista, joita myös ilman mitään arvolatausta aikoinaan reppuryssiksikin kutsuttiin, vaikka karjalaisiahan he olivat. Itselleni on asiaa sivunneesta kirjallisuudesta jäänyt käsitys, että muinaiset perussuomalaiset suhtautuivat ihan myönteisesti laukkukauppaan ja laukkukauppiaisiin, jotka toivat vaihtelua ja erilaisia tarvekaluja maamme syrjäkyliin. Tosin muistaakseni Pohjantähti-trilogiassa kerrotaan sääntöä vahvistava poikkeus. Kirkkoherran kiivas fennomaaninen rouva kysyi Koskelan Jussilta, että ovatko pentinkulmalaiset isänmaallisia, eli vihaavatko he ryssiä. Jussi muisti yhden vihatapauksen, joka ei ehkä sittenkään liittynyt isänmaallisuuteen. Reppuryssä oli kerran saanut kyläläisiltä selkään, kun oli myynyt tiilijauhoa torakanmyrkkynä. Hän oli kyllä yrittänyt pelastautua fyysistä koskemattomuuttaan uhkaavilta kyläläisiltä vetoamalla siihen, että kyllä tiilijauhollakin torakka kuolee kun ottaa torakkaa niskasta kiinni ja syöttää sille väkisin tiilijauhoa. Saattaa olla, että reppuryssiä pidettiin kuitenkin jonkin verran luikureina. Ainakin tarinan mukaan kaksi laukkukauppiasta tapasi liikeasioissa jossain Karjalan saloilla ja toinen kysyi, että "a, mihin sie olet mänössä". "A, mie oon Arkangeliin mänössä", vakuuti toinen. Silloin kysyjä muuttui mietteliään näköiseksi ja vakuutti, että "a, nyt sie valahteletkin, sie ootkin mänössä Arkangeliin". Tarina opettaa meille sen, että eräissä kulttuureissa voi valehdella puhumalla välillä joukkoon vähän tottakin. On kulttuureita, joissa muunnellun totuuden puhumista ei paheksuta, mutta se, että joku tyhmyyttään uskoo muunneltua totuutta, on yleisesti paheksuttua. Kommentit (2) Uukuniemen patsaspuisto 22.05.2017, 18:27   Kun savolaiset asuttivat Uukuniemen ja kun alkuperäinen ortodoksiväestö muutti Tverin Karjalan, syistä joita voi vain arvailla, jäi kuitenkin paikkakunnalla muutama ortodoksisuku, joista yksi oli Ivanoffit. Kysyin Uukuniemellä Ivanoffin Veikolta, onko hän noita alkuperäisiä uukuniemeläisiä. Ei ollut Veikko vanhaa uukuniemeläistä sukua, vaan hänen isänsä pakeni vasta Venäjän vallankumouksen jälkeen Jyskyjärveltä. Hän oli ns. laukkuryssiä, jotka olivat ja ovat edelleenkin tärkeitä vaikuttajia maamme elinkeinoelämässä. 83-vuotias Veikko on vielä kopsakka ukko, sillä hän on urheilumiehiä. Hänellä on edelleenkin hallussaan 50-60-luvun vaihteessa juostu Uukuniemen ennätys 400 metrillä. Tarkkaa aikaa hän ei muistanut, mutta se on jossain 50 sekunnin pinnassa, kuitenkin selvästi alta 51. Tietooni ei ole tullut, onko ennätykselle edes kasvamassa uhkaajaa. Nykynuoret eivät juuri yleisurheilusta piittaa. Veikko asuu Uukuniemen Niukkalan kylällä. Muutaman kilometrin päässä entisen Saaren kunnan Tarnalan kylässä asuva Jorma Härkönen juoksi 400 metriä Veikkoakin nopeammin ja vuonna 1979 hän kellotti ajan 48,17. 800 metrillä hän menestyi vieläkin paremmin ja oli Ateenan EM-kisoissa vuonna 1982 pronssilla. Härkösen 800 metrin ennätys on 1.46,39, ja siitä ajasta nykyiset suomalaiset huiput jäävät valovuoden. Veikko Ivanoff on myös taiteilija. Hänellä on äärimmäisen hyvin hoidetulla tilallaan patsaspuisto, jonka puiset veistokset kilpailevat vallan Parikkalan maankuulun patsaspuiston kanssa. Veikko ei ole taiteestaan paljoa huudellut, enkä tiennyt asiasta ennen kuin miehen pihalle astuin. En ollut uskoa silmiäni Ivanoffin patsaita ihaillessani. Kuvassa seitsemän veljestä huutaa apua Hiiden kivellä. Vaikka en kuvataiteista mitään ymmärrä, niin heti tunnistin aiheen. Kommentit (0) Mönkkönen 21.05.2017, 18:45 Koska jääkiekko on yksinkertainen ja väkivaltainen urheilumuoto ja lähinnä pelkästään silmitöntä edestakaisin rynkyttämistä, niin ei siitä sen enempää. Lisäksi lajin MM-kisat menivät pojiltamme ja myös omien ennustusten osalta niin, etten haluaa enää lajiin palata. Sen sijaan jalkapallossa näkee välillä sirkusmaisen taitavia esileikkejä, kuten alla olevassa videotallenteessa kohdalla 2min20 sekä, jolloin Saku Savolainen melkein tekee vuosituhannen maalin huikean harhautuksen päätteeksi. Tietääkseni Savolaisen esittämällä kantapäävippauskikalla ei ole vielä vakiintunut nimitystä, joten kutsumme sitä tästä lähtien Savolaisen kantapääkikaksi.  http://www.is.fi/veikkausliiga/art-2000005218721.html Harvoin jalkapallokentillä näkee moista suoritusta. Jos Savolainen olisi onnistunut, olisi maalia esitelty näyttävästi koko maailman mediassa. Joskus viime vuosituhannen puolella Kups onnistui tekemään näyttävän täysosuman, jolla päästiin ainakin Eurokenttien kuukauden maalikimaraan. Muistaakseni kimarassa ensin taituroi Platini, sitten Maradona ja lopuksi Mönkkönen. Kommentit (0) Suomi ei voitakaan 20.05.2017, 18:03 Nyt näyttää siltä, että Leijonat eivät voitakaan maailmanmestaruutta. Itse olin laskenut sen varaan, että loppuottelussa tulee vastaan Venäjä, jonka historian huonosti tuntevat suomalaisnuorukaiset yleensä voittavat, koska suomalaisnuorten historian tuntemus on surkea. Kannaksen halkijuosua ei enää muisteta eikä sitä, että ne kuitenkin lopulta jyrää meitin. Suomi ei loppuottelussa pärjää Kanadalle, koska joukkueella ei ole ottelussa tunnelatausta. Kanada on meille aika tyhjän päiväinen valtio. Kummeli teki asiasta jopa jonkinlaisen vitsin. Ruotsia, Venäjää ja USA:ta vastaan poikamme syttyvät taistelemaan, mutta Kanada vastaan ei. Meillä ei ole yhtikäs mitään pahaa sanottavaa kanadalaisista. Muuten muinoin historiassa hävittiin Neuvostoliitolle, jossa silloin vallitsi kuri ja järjestys, myös ihan fyysisistä syistä. Kun eversti-valmentaja Tarasov määräsi majuri-hyökkääjä Firsovin kannattelemaan Volgaa ilmassa kaksi minuuttia, majuri myös teki sen, vaikka käsi murtui. Nykyiset venäläisjääkiekkoilija miljonäärit eivät suostuisi moiseen. Kommentit (0) Huono ennustaja 19.05.2017, 17:10 Niinhän siinä taas kävi, että ennustin väärin, kun ennustin, että Suomi vasta jatkoajalla voittaa Pohjois-Amerikan Yhdysvallat. Poikamme olivat parempia kuin uskoin. Seuraavaksi kaatuu sitten Ruotsi, vaikka sillä on riveissään 18 NHL-miestä. Tosin peli tulee olemaan tiukka. Ruotsi saattaa johtaa ottelua jossain vaiheessa jo usealla maalilla, mutta Leijonat tulevat lopussa. Sellainen alitajuinen pelko länsinaapurilla on alitajunnassaan, että suomalaiset eivät anna koskaan periksi, vaan painavat sisulla lopussa ohi. Niin on käynyt sekä sählyn että jääpallon MM-kisoissa. Molemmissa palloilumuodoissa Ruotsi johti jo 4-0, mutta hävisivät lopussa jatkoajalla. Tosin jääkiekon puolelta en muista Suomelta samanlaista venymistä ainakaan Ruotsia vastaan. Kommentit (0) Ennustuksia 18.05.2017, 15:13 Olen kova poika ennustelemaan asioita. Joskus olen ollut väärässäkin. Ennustin, että Suomi voittaa vasta finaalissa Pohjois-Amerikan Yhdysvallat jatkoajalla Puljujärven räkämaalilla, mutta niin ei käykään. Sen sijaan ennustan, että Suomi voittaa tänä iltana jo neljännesvälierässä Pohjois-Amerikan Yhdysvallat Puljujärven jatkoajan räkämaalilla. Perustelen kantaani sillä, että Suomi pelasi edellisessä ottelussaan Kanadaa vastaan taktisesti äärimmäisen viisaasti voimiaan säästellen ja kehittämiään vaarallisia hyökkäyskuvioita paljastelematta. Siinä ottelussa Suomi ei esittänyt yhtikäs mitään. Mutta Pohjois-Amerikan Yhdysvallat kaatuvat tänään ja ennustan, että finaalissa Suomelle kaatuu hyvä ystävämme Ruotsi, tuo toinen Pohjolan vapaa kansa. Muuten muistanpa, miten Lahden MM-hiihtojen miesten viestin aikana Nopos-Paavo hehkutti sitä, miten kolme Pohjolan vapaata kansaa johtaa kilpailua ja aiheutti äärioikeistolaisella ja neuvostovastaiselle mielipiteellään melkoisen älämölön. Kommentit (0) Vanhuus ja urheilu 17.05.2017, 18:31 Luinpa sattuneesta syystä professori Antti Eskolan Vanhuus-kirjan, sillä pidän sitä itselleni ajankohtaisena, josta paljastui, että professori on innokas urheilumies; pääleipälaji on nyrkkeily, mutta kyllä hänelle muutkin urheilumuodot ovat tuttuja. Eskola kertoo opiskeluaikanaan lukeneensa Ruth Benedictin vaikuttavan urheilua sivuavan teoksen Kulttuurin muodot, jossa kuvataan mm. eri intiaaniheimojen kulttuureja.. Kirjassa kuvatuista amerikkalaisista intiaaniheimoista Eskola inhosi erityisesti kwakiutleja, sillä heillä oli ylikehittynyt kilpailuvietti. Kwakiutlien kaiken toiminnan tarkoituksena oli itsensä todistaminen kilpailijoita etevämmiksi. Tätä voitontahtoa he ilmensivät mitä estottomimmilla tavoilla. Mielestäni kyseinen intiaaniheimo muistuttaa hyvin paljon Suomen eteläpohjalaasia. Intiaaniheimoista eniten Eskolaa miellyttivät leppoisat zunit, jotka tuovat mieleeni Suomen heimoista savolaiset. He eivät esimerkiksi pitäneet siitä, että kilpajuoksussa joku voitti liian usein. Sellainen yksilö saatettiin sulkea kilpailusta, koska hän ylivoimaisuudellaan pilasi hyvän urheilukilpailun. Minäkin olen sitä mieltä, että norjalaiset hiihtäjät, tai ainakin Maaret Björgen, voitaisiin vallan mainiosti sulkea pois kansainvälisestä kilpailutoiminnasta. Norjassa he voisivat kisata keskenään mielin määrin, mutta kansainvälisiä hiihtotapahtumia heidän ei pitäisi tulla pilaamaan. Kommentit (0) Helvetin huonoa kiljua 16.05.2017, 18:16 Eilinen juttuni helvetin huonosta pelistä tuo mieleeni suomalaisen elokuvan hauskimman kohtauksen heti Leo Jokelan Komisario Palmussa esittämän Tummat silmät-iskelmän jälkeen. Antti Tuurin saman nimiseen kirjaan perustuvassa Pohjanmaa-filmissä Hakalan aikamiesveljekset vetelehtivät joutilasta sunnuntaita. Kun pesäpallokentällä ei ollut edes naistenpeliä seurattavana, pojat ajelivat Toyota Mark 2:lla Lummukan sorakuopille uimaan, juomaan AIV-pöntöstä kiljua ja räiskimään isänsä asekätkentäkonepistoolilla. Muuten vuosia sitten itsekin hakeuduin Kauhavalle pelkästään käydäkseni Lummukan sorakuopilla uimassa ja konepistoolin hylsyjä etsimässä, mutta siihen aikaan ei ollut vielä navigaattoreita, joten Lummukan kuuluisa uimapaikka jäi minulta löytämättä tässä elämässä. Eteläpohjaalaiset voisivat sen verran panostaa vahanaikaisen  rahkamattoteollisuuden lisäksi nykyaikaiseen matkailuteollisuuteen, että Lummukan sorakuopille pitäisi saada selkeä opastus kuten myös Kyllikki Saaren suohaudalle. Vääryytenä en pitäisi sitäkään, että Rannanjärven kuolin paikalle luotaisiin jonkinlainen marmoripatsas. Ainut matkailunähtävyys Etelä-Pohjanmaalla on nykyään Kurikan kuuluisa Kusikivi, jonka takana Herran vuonna 1752 sattuivat Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik ja kuningatar Loviisa Ulriika käymään myös kuninkaallisille luonnollisilla tarpeillaan ja jonka tapauksen johdosta kivelle löytyy vielä tänä päivänäkin selkeä opaste. Lummukan sorakuopilla Hakalan poikien vanha opettaja yllättää pojat itseteosta. Hän haukkuu ensiksi heidän ampumataitonsa ja näyttää sitten itse mallia siitä, miten Suomi-konepistoolia pitää oikein käsiteltävän. Poikien kiljustakin hän toteaa kansakoulun opettajamaisen ankarasti, että "helvetin huonoa kiljua". Siihen vanhin Hakaloista närkästyneesti, mutta muodollisen kohteliaasti, kuten koulussa on hänelle opetettu, vastaa teititellen, että "teillä opettaja ei sitten ole koskaan ollut meistä mitään hyvää sanottavaa". Kommentit (0) Helvetin huonoa peliä 15.05.2017, 18:01 Viime yönä lointelin jo kerrostaloasunnossa siihen malliin Leijonien helvetin huonoa peliä katsoessani, että naapurit saattavat valittaa asiasta isännöisijälle. Mutta aiheesta lointelin, tosin en koko aikaa, koska 2-0-tilanteessa siirryin jo katselemaan Pohjantähteä, mutta koska sisällissodan seuraaminen oli vieläkin masentavampaa, siirryin takaisin jääkiekon pariin. Hermoja repivä jännitysnäytelmä siitä tulikin. Onneksi Suomi voitti jatkoajalla, mutta helvetin huonolla pelillä ja räkämaaleilla. En haluaisi olla valmentaja Marjamäen asemassa, koska kun Jammu-setä on kuollut ja Paavo Väyrynen poistunut politiikan huipulta, hän on tällä hetkellä Suomen vihatuin mies, koska niin helvetin huonosti poikamme pelaavat. Ei meinannut millään uni tulla silmään pelin jälkeen, mutta siinä valvoessani minut valtasi syvä mielenrauha ja sisäinen varmuus siitä, että Suomi voittaa jääkiekon maailmamestaruuden. Tosin se tulee helvetin huonolla pelillä ja ratkaisu tapahtuu vasta jatkoajalla loppuottelussa Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoja vastaan, jolloin Jesse Puljujärvi tulee tekemään uransa ensimmäisen miesten maajoukkuemaalin, mutta sekin maali tulee olemaan todellinen räkämaali. Suomi siis voittaa onnekkaasti maailmanmestaruuden, mutta niin helvetin huonolla pelillä, että jos Lauri Marjamäki uskaltaa Suomeen palata, odottavat häntä täällä ankarat potkut, koska kyllä kansa tietää, ettei hänestä ole maajoukkuevalmentajaksi. Kyllä kansa tietää muutenkin jääkiekkoilusta paljon. Eilenkin kansa äänesti MTV3:n äänestyksessä maalivahti Joonas Korpisalon ottelun parhaaksi, vaikka mies istui vaihtoaitiossa melkein koko pelin ajan sen jälkeen, kun oli päästänyt heti alkuun kaksi maalia. Kommentit (0) Suomalainen suurmies	14.05.2017, 16:49
Olen vahvasti sitä mieltä, että edesmennyt presidentti Koivisto oli suomalainen suurmies. Hänen ansiotaan on pitkälti se, että Suomi on nyt luokiteltu maailman turvallisimmaksi maaksi. Koiviston suurin palvelus isänmaalle oli se, että ainakin hyvän tarinan mukaan hän ei ollut kuulevinaan, kun Venäjän presidentti Jeltsin halusi lahjoittaa menetetyn Karjalan takaisin Suomelle. Tarina ei kerro, oliko Jeltsinin tarjouksessa alkoholilla osuutta asiaan. Nyt raivoraittiin Putinin lujan hallitusvallan aikaan Suomi saattaisi olla vähemmän vakaa yhteiskunta, jos Koivistolla olisi ollut parempi kuulo, jonka seurauksena Suomessa olisi 300.000 itsensä syrjityksi tuntevaa tyytymätöntä venäläistä. Joskus heti Neuvostoliiton konkurssin jälkeen monet meilläkin halusivat Karjalan takaisin ja olisivat olleet valmiit maksamaankin asiasta. Itsekin olisin ollut valmis maksamaan asiasta ja olisin ollut valmis maksamaan100 markkaa siitä, ettei Karjalaa oteta takaisin. Viime aikoina ei Karjalan palautuksesta ole meillä keskusteltu ja parempi niin. Alkuperäisen ja väärentämättömän rajasopimuksen mukaan Kärkkääläkin on vanha Novgorodilainen kylä, tosin Suonenjoen keskusta kuuluisi sentään Ruotsiin. Ainakin hyvän tarinan mukaan Kekkonenkin yritti saada Karjalan takasin. Hän koetti Hrutsehvin kanssa käydä vaihtokauppaa ja halusi vaihtaa Lapin Karjalaan. Norjalaisilta ja ruotsalaisilta Kekkonen ei varmaankaan kysynyt kantaa asiaan. Läntiset naapurimme eivät varmaankaan olisi ilahtuneet rajamuutoksesta. Kommentit (0)
Manukin lähti	13.05.2017, 17:10
Presidentti Mauno Koivisto lähti eilen ja kansa on aidosti suruissaan. Niin olen minäkin. Miehessä oli samaa karismaa kuin Rautavaaran Tapsassa. Tosin Tapsa oli lausunnoissaan selkeämpi. Manun viisaus kansan silmissä lienee pitkälti johtunut siitä, että kukaan ei hänen lausunnoistaan selvää ottanut ja siksi häntä pidettiin hyvin viisaana miehenä. Luulen, että Koiviston tie presidentiksi olisi vaikeutunut, mikäli hänen ilmetty poliittinen kilpailijansa Tapio Rautavaara olisi hyväksytty TPSL:n kansanedustajaehdokkaaksi 60-luvun alussa, johon mies itse oli jo suostumuksensa antanut. Kukaan ei ole tänään puhunut vainajasta pahaa, kuten hyvien tapojen mukaista onkin. Kukaan ei ole nimitellyt vainajaa Rikkuri-Manuksi, kuten reilut 30 vuotta sitten tapahtui presidentinvaalien alla. En tiedä tapauksen taustoja. Tuskin Manu siihen aikaan kun työskenteli Turun satamassa, toimi rikkurina, vaan nimitys johtunee siitä, että hän oli satamassa jonkinlaisena työhönottajana, joka karsasti valinnoissaan innokkaita lakkomiehiä. Kukaan ei ole muistuttanut meitä tänään siitä, Manun presidenttiaikana maa ajautui melkein vararikkoon, ainakin Suomi koki silloin historiansa toisiksi pahimman laman, jonka rinnalla nykyinen on pelkkää verryttelyä. Manun aikoihin presidentillä oli vielä maassa talouspoliittistakin valtaa. Kaikille niille, jotka ovat unohtaneet Koiviston aikaisen talouspoliittisen linjan kannattaa katsoa Ylen arkistoista löytyvän Kirkas ilta-niminen elokuva, joka perustuu Paavo Haavikon käsikirjoitukseen ja jossa Kalle Holmberg esittää Kekkosta. Elokuvassa kalkkeutunut Kekkonen kokee vielä kirkkaan hetken ja ennustaa, että hänen seuraajansa ajaa vielä maan konkurssiin. Elokuva löytyy tästä linkistä: http://areena.yle.fi/1-2019529 Kommentit (0)
Muistoja Uokarin uuneista	12.05.2017, 18:19
Muutama vuosi sitten olin edellisen kerran kirjoittanut blogillani Uokarin uuneista ja nyt huomasin hämmästyksekseni, että nimimerkki Savolainen oli kommenttipalstalla kirjoittanut uuneista seuraavaa ja kiitokset hänelle mielenkiintoisista tiedoista: "Näillä Uokarin uuneilla tuli käytyä monet kerrat ala-asteaikoina koulun liikuntatunneilla suunnistuksen merkeissä, rasteina oli useinkin joku metsästä löytyvä erikoisuus. Vuonna 1912 syntynyt isosetäni tarinoi 80-luvulla nauhoitetuissa muistelmissaan, että kyseessä olisi ollut "murhamies, joka varasti lähiseudun tiloilta lampaita ja paistoi niitä eväikseen" kyseisissä uuneissa. Tarinat toki elävät vuosikymmenten saatossa, ja versioita voi olla yhtä monta kuin kertojiakin. Samalta seudulta löytyy toinenkin paikka - muutama pieni painauma, joita sanottiin Uokarin haudoiksi. Tämä oli toinen perinteinen ala-asteen suunnistusrastin paikka. Sieltä olisi kuulemma luitakin löydetty, ja eräs tarina kertoo, että lampaiden ym. varasteluun kyllästyneet kyläläiset olisivat saaneet Uokarin kiinni, tappaneet ja sinne Hautolahden korpimetsiin haudanneet." Kommentit (2)
Tyynenmeren sarja	11.05.2017, 17:58
Vaan kyllä Suomi pelaa mielenkiintoista jääkiekkoa. Leijonien pelit eivät ole tylsiä. Eilenkin olisi saattanut Slovenia vastaan käydä miten tahansa. Itselleni ottelu oli niin raastava kokemus, että olin lopettamassa seuraamisen, kun Balkanin pojat tasoittivat kolmannessa erässä. Ja hyvinhän siinä sitten lopulta kävi eikä Suomi joutunut Tyynenmeren sarjaan, kuten selostajakin jo epäili. Itselläni oli ottelussa suuret panokset ja ylimääräinen jännitysmomentti pelissä, koska työpaikallani lupasin tapani mukaisesti suuriäänisesti, että syön hatullisen mitä vain, ellei Suomi eilistä peliä voita. Perustelin kantaani sillä, että Suomessa on saman verran jäähalleja kuin Sloveniassa jääkiekkoilijoita. Kolmannen erän loppupuolelle asti jouduin jännittämään, miten äijän käy. Tuo Tyynenmeren sarja ei ole pelkästään vitsi. Nimittäin Squa Walleyn olympialaisissa 1960 Suomi jäi alkulohkossaan kolmanneksi Neuvostoliiton ja Saksan jälkeen. Poikamme pelasivat sitten alemmassa sarjassa Japania ja Australiaa vastaan, ja mikä kamalinta, ensimmäinen peli jaappanialsia vastaan päättyi 6-6, mutta uusinnassa poikamme olivat palautuneet ilmeisestä vuoristoilman aiheuttamasta alppitaudista ja voittivat 11-2. Suomi oli turnauksessa lopulta seitsemäs, joka on ihan kelpo sijoitus ja ilmeisesti parempi kuin meneillään olevissa MM-kisoissa. Australiakin kaatui kummassakin pelissä selvin 11-1 ja 19-2 lukemin. Tuo jälkimmäinen voitto on Suomen olympiahistorian suurin. MM-kisoissa Norja hävisi vuonna 1947 20-1 ja se on Suomen suurinumeroisin MM-kisojen voitto. Nähtäväksi jää, onko Suomi ylihuomenna yhtä ylivoimainen. Kommentit (0)
Uokarin uunien koordinaatit	10.05.2017, 18:07
Eräs erittäin ystävällinen Hautolahden mies lähetti minulle Uokarin uunien kordinaatit, jotka ovat seuraavat: Ylempi N 62 astetta 46.936` E 027 astetta 06.520´ Alempi N 62 astetta 47.561´ E 027 astetta05.690´ Mielikuvitusta kiihottavat Uoakrin uunit saattaisivat kiinnostaa satunnaisia matkailijoita, joten seudun matkailuyrittäjät voisivat huomioida nämä nähtävyydet tulevassa toiminnassaan. Muistelen hamassa lapsuudessani kuulleeni vanhojen hyvien aikojen metsärosvojen paistaneen noissa uuneissa varastamiaan lampaita. Mutta saattaa olla, että nuo uunit ovat ihan rehellisten eränkävijöiden kovertamia. Hyvä ja mielikuvitusta kiihottava teoria voisi olla sekin, että Ison vihan aikaiset piilopirttiläiset olisivat paistanee onkaloissa ruokiaan. Luultavasti nuo uunit on valmistettu tulen ja veden avulla kovertamalla. Ehkä kalliossa on jo luonnostaan ollut joku halkeama, johon on laitettu nuotio ja kun kuumentuneen kiven jäähdyttää vedellä, voi rapautunutta kiveä murentaa helposti.  Satunnaisia matkailijavirtoja saattaisivat kiinnostaa ne 25 pommikuoppaa, jotka jäivät Suojärven lähelle muistoksi loppiaisena 1940 tapahtuneesta Kärkkäälän suurpommituksesta. Muistelen, että 24 pommia putosi Suonenjoen puolelle ja yksi Karttulan eli nykyisen Kuopion puolelle. Nyt kun puiden lehdet eivät ole vielä auenneet, Suonenjoen matkailuvirkamiehet voisivat maksaa kohtuullisen korvauksen vaikkapa Markkasen Joukon aikamiespojalle, jolla tietääkseni on kuvauskopteri, jotta hän kävisi ilmasta kuvaamassa montut ja nuorempana suunnistusta harrastanut isä-Jouko voisi Suonenjoen kaupungin maksamaa kohtuullista korvausta vastaan merkitä kuopat suunnistuskarttaan ja merkitä ne kiintorasteiksi alan harrastajille. Kommentit (0)

Vakooja Pentikäinen	09.05.2017, 18:21
Luinpa tuossa Martti Backmanin kirjan Vakoojat – Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933, joka oli jännittävä lukukokemus. Luutnantti Vilho Pentikäinen on ilmeisesti maamme menestynein vakooja, joka pääesikunnassa työskennellessään välitti vuosien ajan Suomen puolustusvoimien huippusalaisia asiapapereita Neuvostoliittoon. Toiminnan uhatessa paljastua 1933 hän kylmän rauhallisesti ajoi autollaan Helsingistä itärajalle ja käveli rajan yli Pystykorvineen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa suomalaista sotilaskivääriä. Sen jälkeen mestarivakoojan vaiheista ei ole luotettavaa tietoa. Virallisten tietojen mukaan hän menehtyi Stalinin vankileirillä vuonna 1940, mutta jotkut uskovat hänen jatkaneen menestyksellistä vakoilijan uraansa vielä kylmän sodan aikaankin. Backmanin mukaan Pentikäistä pidettiin Suomen armeijan luutnanttina esiintyessään vähän yksinkertaisena, mutta joka korvasi yksinkertaisuutensa erittäin sotilaallisella käytöksellä. Hän kunnostautui myös erinomaisena ampujana. Lisäksi mies oli myös kyltymättömänä naistenmies eli naippo, jonka naisseikkailuista kertoessaan kirja paljastaa, että Pentikäinen oli ilmeisesti myös väkivaltainen psykopaatti, joka luonteenpiirre ei liene vakoilijalle mikään puute. Vaikka Pentikäinen ilmeisesti näytteli tyhmää, niin tyhmä hän ei ollut, mikäli hänen lähisukulaisistaan voi mitään päätellä. Nimittäin hänen veljensä oli rovasti Veikko Pentikäinen, veljenpoikansa teologian professori ja keskustapuolueen entinen varapuheenjohtaja Juha Pentikäinen, jonka poika taas on entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen, joka nyt toimii Suomen yrittäjien puheenjohtajana. Pentikäiset ovat ilmeisesti geeniperimältään erinomaisen lahjakkaita ihmisiä. Olen joskus Helsingissä käydessäni jututtanut Mikael Pentikäistä, kun tämä oli Hesarista potkut saatuaan myymässä itseään kadulla. Hän oli nimittäin ehdokkaana Eu-vaaleissa ja jakoi kunnon ehdokkaan lailla esitteitään ohikulkijoille. Älykkään ja sivistyneen oloinen mies hän oli ja huumorintajuinenkin, koska ei suuttunut vain nauroi, kun kysyin, että joko hän on Hesarinsa tutustumistarjouksen tilannut. Pentikäisen vieressä toinen katumyyjä kaupitteli ihmisille Hesarin tutustumistarjouksen.   Kommentit (0)
Siikajoen Trump	08.05.2017, 18:01
Oikeistopopulismi nostaa maailmalla päätään, mutta Suomessa se ei nosta päätään. Politiikasta väistyvä Timo Soini saattaisi vanhan poliittisen jaotuksen mukaan olla pelkkä tannerilainen sosialidemokraatti eikä hänen seuraajansa Jussi Halla-Aho ole värikäs rääväsuinen populisti, vaan enemmänkin ujo ja punasteleva akateeminen henkilö. Mielestäni TV:n Perjantai-ohjelman loppukevennyksen siikajokelainen Markus Kuotesaho on Suomen huomattavin oikeistopopulisti. Perussuomalaiset voisivat yllättää kerrankin myönteisesti ja pyytää tätä pohjalaista pk-yrittäjää puheenjohtajakseen ja myös presidenttiehdokkaakseen. Uskoisin hänen yltävän presidentinvaaleissa ainakin 25 %:n kannatukseen, koska mielestäni neljännes suomalaisista vastustaa kaikkea. Markus Kuotesahon persoona auttaa ymmärtämään Donald Trumpin suosion. Molemmat miehet puhuvat kansankielellä asioita, joita proletariaatti, jolla tarkoitan nyt älyllistä proletariaattia, haluaa kuulla. Ja molemmilla miehillä on yrittäjätausta, joka osoittaa, että he pystyisivät ainakin hoitamaan R-kioskia, jollaisen homman hoitaminen ei monelta politiikan suurmiehelä ei onnistuisi. Tuskin Mannerheimkään olisi pystynyt R-kioskia johtamaan . Trump on kunnostautunut kiinteistö- ja viihdebisneksessä, kun taas Kuotesaho on kunnostautunut romukauppa- ja viihdebisneksessä. Minusta oikeistopopulisti pk-yrittäjä Kuotesahon monologi on parasta tv-viihdettä. Katsokaa vaikka itse: http://areena.yle.fi/1-4124668 Kommentit (0)
Jeesuksen pääsiäinen	07.05.2017, 19:00
Selostajakin totesi osuvasti, että Suomen joukkueen peliesitystä Jeesuksen pääsiäiseen, kun poikamme hävisivät äsken Ranskalle katastrofaalisen häpeällisesti 5-1.  Hyvinhän Jeesuksellekaan ei eräänä pääsiäisenä ainakaan tarinan mukaan käynyt. Mutta nähtäväksi jää, nouseeko Leijona-joukkuekin vielä kuolleista näissä MM-kisoissa. Hävisihän Neuvostoliittokin Puolalle vuoden 1976 kisoissa 6-4, mutta voitti siitä huolimatta kisat. Nähtäväksi myös jää, saako MTV:n selostaja palautetta vertauksestaan. Ainakin vielä iloisella 60-luvulla asiasta olisi noussut syyte Jumalan pilkasta. Itse luulin, etten vaivaudu tätä turnausta seuraamaan,  koska kyseessä eivät ole mm-kisat, koska muutama sata parasta pelaajaa puuttuu tapahtumapaikalta. Mutta aionpa kuitenkin seurata ainakin Suomi-Slovenia pelin, sillä pahaa pelkään, että se on A-sarjapaikan säilymisen kannalta pojillemme äärimmäisen tärkeä. Mikäli leijonien peli ei kulje, kannattaa jo ottelun aikana turvautua hyvin järeään keinoon poikien herättelemiseksi. Maalivahdin vaihtaminen ei tällä kertaa riitä, vaan kesken pelin kannattaa tällä kertaa vaihtaa valmentaja. Ymmärtääkseni Aurinko kuningas, eli Juhani Tamminen, on tapahtumapaikalla ja hän ottakoon joukkueemme komentoonsa kesken Slovenia-pelin, mikäli Suomi on häviöllä. Tammista ei jostain syystä arvosteta Suomen jääkiekkopiireissä, vaikka mikäli asiaa yhtään ymmärrän, hän on keksinyt koko jääkiekkopelin. Kommentit (0)
Haamumaali	06.05.2017, 18:26
Kyllä minä sitten nyt tykkään Erkon kapitalistisuvusta. Erkon suku nimittäin antoi minun katsoa Internetin välityksellä Sanoman kanavilta maksutta Fc Kemin ja Kupsin välisen Veikkausliigan potkupallo-ottelun. Enkä turhaan katsonutkaan, koska sain ilokseni nähdä ainakin Kupsin Veikkausliigahistorian komeimman maalin. Yleensä Suomen sarjapelit ovat vain tiukkaa vääntöä, mutta tällä kertaa ei vääntö ollut tiukka, koska selostajakin myönsi kuopiolaisten pallolisen pelin olleen valovuoden Kemiä edellä. Ottelun kohokohta ja kulminaatiopiste oli, kun Hjk:sta luultavasti isolla rahalla ostettu Sebastian Sorsa laukaisi 35 metristä pallon kemiläisten ylänurkkaan ja maalivahti oli voimaton. Selostaja epäili, että kyseessä oli epäonnistunut keskitys, mutta ei ollut epäonnistunut keskitys, vaan tyypillinen savolainen juonikas maalilaukaus. Niin uskon vankasti, sillä yhtään Kupsin hyökkääjää ei ollut lähelläkään maalia siinä tilanteessa. Yhtä komeaa maalia en ole edes Suomen maajoukkueen nähnyt tehneen. Sen sijaan kuullut olen. Vuonna 1966 Suomi voitti Ruotsin Helsingissä Pohjoismaiden mestaruuden ratkaisseessa ottelussa ja radioselostuksesta kuulin omin korvin, kun Tommy Lindholm teki vastaavanlaisen maalin, joka ratkaisi Pohjolan parhaan jalkapallomaajoukkueen arvon Suomelle, isiemme maalle. Silloin muistan Lindholmin myöntäneen, että keskitystä hän vain yritti, mutta se epäonnistui pahasti. Suomi voitti jalkapalloilun Pohjoismaiden mestaruuden sekä 1964 että 1966. Se oli kova juttu silloin, mutta ihmeenä sitä ei pidetty. Nythän Suomi on Fifan listalla Pohjoismaiden huonoin, kun Färsaaretkin on meidät ohittanut kirkkaasti. 60-luvulla maajoukkuettamme valmensi Olavi Laaksonen ja kun rahaa ei ollut kalliisiin etelän leireihin halleista puhumattakaan, hän pisti pelaajat hiihtämään ja niinpä maajoukkuettamme kutsuttiin huuhkajien sijasta hiihtäjiksi. Pelaajien kunto oli tarinan mukaan sellainen, että heidät olisi voinut määrätä juoksemaan Helsingistä Ouluun ja takaisin. Luulen, että maajoukkueemme Fifa-sijoitus ei laskisi, vaikka hiihto otettaisiin uudestaan jalkapalloilijoittemme keskeiseksi harjoitusmuodoksi. Kommentit (0)

Symposion	05.05.2017, 18:44
Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Akseli Gallen-Kallelan maalaus nimeltään Symposion esittää maamme 1890-luvun johtavaa kulttuurieliittiä pohtimassa elämän ja taiteen arvoitusta. Varsinkin pöydän päässä istuva Kesäillan valssin säveltäjä Oskar Merikanto on erityisen syventynyt aiheeseen. Istuviltaan  sen sijaan kykenevät tässä vaiheessa iltaa  pohtimaan elämän ja taiteen vielä säveltäjät Jean Sibelius ja Robert Kajanus, vaikka miesten ilmeet ovat jo aika poissaolevat. Itse taiteilija, silloin nimeltään vain Axel Gallen, on kuvattu vallan seisovilla jaloilla skarpin oloisena.  Tiettävästi kuvassa on mukana myös runoilija Eino Leino, mutta hän lepää näkymättömissä pöydän alla. En tiedä onko tuossa kyseessä se symposion, jonka aikana Robert Kajanus välillä poistui Pietariin johtamaan orkesteria ja kun hän muutama päivä myöhemmin palasi reissultaan pöytään, Sibelius ihmetteli sitä, miksi mies dramppaa koko ajan edestakaisin.  Wikipedian mukaan sanalla symposion-sanalla tarkoitettiin  antiikin Kreikassa ja Roomassa juhla-aterian jälkeisiä juominkeja, joihin kutsuttiin usein myös laulajia, tanssijattaria, akrobaatteja yms.  Sibelius myöntää muistelmissaan harrastaneensa nuoruudessaan railakasta elämää, mutta miehen itsensä mukaan siihen hänet pakotti ahdistus isänmaan tulevaisuudesta. Huoli isänmaan tulevaisuudesta onkin hyvä syy juopottelulle. Kommentit (0)
Sibeliuksen syfilis	04.05.2017, 18:13
Helppoa ei ollut Ainon elämä Jannensa kanssa. Säveltäjänero oli ainakin alkoholin suurkuluttaja, eleli sitten peräti alkoholisti. Joku itsensä pöhköksi lukenut historian maisteri voisi selvittää, kumpi kansamme kansainvälisesti tunnetuimmista miehistä, eli Mannerheimista ja Sibeliuksesta, oli suurempi juoppo. Sibeliuksella oli paljon muitakin terveysongelmia. Säveltäjällä oli mm. jonkinlainen kasvain kurkussa, jonka vuoksi hän joutui muutaman vuoden ajan rajoittamaan juomistaan ja sikarinpolttoaan. Niinä vuosina hän oli säveltäjänä parhaimmillaan. Netistä löytyy pitkä luettelo hänen sairauksistaan ja säveltäjäneron terveysongelmista eniten silmääni pistää kuppasairaus; sellaisesta vaivasta ainakin moni tutkija väittää Sibeliuksen kärsineen. Täyttä varmuutta kuppa-asiasta ei ole. Ilmeisesti Sibelius, jolla oli tapana poistua välillä päiväkausien ryyppyreissuille, harrasti reissuillaan muutakin kuin syvähenkisiä keskusteluja, joita hän Ainolle lähettämissää kirjelapuissa väitti harrastavansa. Kunnon aviomiehenä hän kuitenkin ainakin joskus vakuutti palailevansa kotiin vähitellen. Tarkkaa paluu ajankohtaa hän ei välttämättä pystynyt kertomaan, koska hän korosti olevansa säveltäjä eikä ennustaja. Lääkärit kehottivat Sibeliusta luopumaan viinasta ja sikareista, mutta niin hän ei tehnyt, mutta eli siitä huolimatta 91-vuotiaaksi. Sibelius perusteli elämäntapansa jatkamista sillä, että kaikki häntä raittiuteen kannustaneet lääkärit olivat kuolleet kauan ennen häntä. Aino Sibelius eli peräti 98-vuotiaaksi, ja saattoi olla viisasta, että hän valitsi Ahon sijasta Sibeliuksen. Aho kuoli nimittäin 59-vuotiaana ja Ainon leskeys olisi kestänyt peräti 45 vuotta. Muuten Minna Canth kuoli vielä Ahoakin nuorempana, eli 53-vuotiaana, joten myös häneltä jäi moni kirja kirjoittamatta ja Nobelin palkinto saamatta. Kommentit (0)

Paheellinen ja intohimoja kuohahteleva Kuopio 03.05.2017, 17:54 Männä viikolla Tarja Lappalainen Jyväskylän yliopistosta kertoi Kuopion Isänmaallisen Seuran tilaisuudessa, jossa luonnollisesti olin paikalla isänmaallisen nuorison edustajana, Kuopiossa 1800-luvun lopulla toimineista Minna Canthin ja Elisabeth Järnefeltin kirjallisista salongeista. Kummassakin salongissa oltiin taipuvaisia ajattelemaan, ettei sivistystä ja kulttuuria muualla Suomessa juuri ollutkaan kuin Kuopiossa eikä tämä mielipide ollut täysin perusteeton tänäkään päivänä. Salonkien emäntien välit eivät olleet kaikin ajoin auvoiset. Vanhat rouvat eivät olleet keskenään kaikin ajoin edes puheväleissä, koska olivat mustasukkaisia toisilleen Juhani Ahosta. Tarinan mukaan rouvat eivät välillä edes tervehtineet toisiaan kadulla kohdatessaan. Elisabeth Järnefelt ei tosin pitkään aikaan tervehtinyt edes maaherra miestään, koska heidän liitossaan oli 14 vuoden täydellisen puhumattomuuden kausi. Runsaslukuisen lapsilauman tehtävänä oli kantaa viestilappuja vanhempiensa välillä. Pariskunnan mykkäkoulua tuskin lievensi sekään, että taloudenhoitaja synnytti maaherra Alexander Järnefeltille lapsen. Mutta toisaalta yksiavioisuuteen ei ilmeisesti jaksanut pitäytyä rouva Järnefeltkään, sillä hänet tavattiin kerran samasta puskasta Juhani Ahon kanssa. Tarkempaa tietoa ei ole siitä, mitä he tekivät. Tässä tapauksessa on syytä korostaa sitä, että parin ikäero oli samaa luokkaa kuin tulevan Ranskan hallitsijaparin ja rouva Järnefelt oli yhdeksän kertaa synnyttänyt. Juhani Aho ei ollut kiinnostunut vain äidistä, vaan myös tytär Aino kiinnosti jopa siinä määrin, että kilpakosija Jean Sibelius osti vallan pistoolin tehdäkseen välinsä lopullisesti selviksi Ahon kanssa. Suomen kulttuurihistorian onneksi hän ei kuitenkaan turvautunut tuliaseeseen, vaan tyytyi pelkästään repimään ravintola Kappelissa Ahon palttoon halki. Kommentit (0) Vappupilkillä 02.05.2017, 18:32 Harva on se vappu, jolloin on pilkille päässyt, mutta nyt oli se kerta. Petäiseltä sain kolme nykäystä ja Moskulalta vain yhden, joten nykyään Petäinen on kolme kertaa Moskulaa parempi pilkkijärvi. Yleensä tilanne on ollut päinvastainen. Moskulassa oli vielä niin paksu jää, että hädin tuskin kairan varsi riitti. Matalassa ja lämminvetisessä Petäisessä jäätä oli paljon vähemmän. Nähtäväksi jää, tuleeko tästä ennätysmyöhäinen kesä. Muistelen, että minun aikanani Petäisen viimeisin jäidenlähtö on  tapahtunut 14. toukokuuta joskus 1970-luvulla. Varhaisin jäidenlähtö oli 16. huhtikuuta. ja muistaakseni vuosi oli 2008. Tänä vuonna myöhäisyysennätys saattaa olla vaarassa, mikäli viikonlopuksi luvatta kylmäkausi  toteutuu. Oma muistini ei ulotu kovin kauaksi ja varmaankin jäiden lähtö 1800-luvun nälkävuosina tapahtui todella myöhään. Ainakin hyvän tarinan mukaan nälkävuonna 1868 juhannuskirkkoonkin mentiin reellä. Eilen vappuna oli miellyttävä pilkkikeli. Sää oli mukavan lämmin eikä kalantulokaan häirinnyt rauhallista tunnelmaa. Reikien poraaminenkin onnistui pehmeällä jäällä helposti, sillä minulla on harvinaisen hyvä kaira. Ostin sen noin 15 markalla eli nykyrahassa kolmella eurolla kolmisen kymmentä vuotta sitten Neuvostoliiton konkurssipesästä. Varaterätkin tulivat samaan hintaan eikä niitä ole tarvinnut vaihtaa. Nyrkkeilijä Eva Wahlströmin muistelmien mukaan itäisessä naapurissa kaikki muu on paskaa paitsi kusi, mutta näkemys on väärä, sillä hyviä kairanteriä siellä ainakin on osattu tehdä. Minäkään en ole teriä koskaan teroittanut tai vaihtanut, mutta vieläkin kaira on partaveitsen terävä. Epäilen, että terät saattavat olla titaania, joka on timantin jälkeen maailman kovinta ainetta. Kommentit (0) Väkijuomien ja haureuden vastaisuus 01.05.2017, 15:16 Sata vuotta sitten, kun jopa yli puolet Suomen kansasta äänesti työväenpuoluetta, työväenliikkeen keskeisiä vaatimuksia maassamme oli väkijuomien ja haureuden kieltäminen. Nyt työväenliike on vajonnut marginaaliin ja epäilen, että ainakin osasyynä on, että se ei enää vastusta väkijuomia eikä haureutta vaan pikemminkin päinvastoin. Tämän johtopäätöksen olen tehnyt seuratessani tämänpäiväistä työläisten juhlan viettoa. Tosin jossakin määrin haureuden vastustamisen tilalle on tullut prostituution vastustaminen, joka lienee melkein sama asia. Itse olen aika huonosti perillä näistä asioista. Suomessa eduskunta yritti lähes yksimielisesti jo tsaarin vallan aikaan saada maahan kieltolain, mutta Nikolai II, jota pidän järkimiehenä ei lakia vahvistanut. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919 eduskunta hyväksyi lähes yksimielisesti kieltolain ja kokeilu osoitti, miten lainsäädäntö teitse voidaan yhteiskuntaa muuttaa. Kieltolaki oli voimassa 13 vuotta ja sinä aikana väkijuomien kulutus lisääntyi huimasti. Tosin jostain syystä vain 72 % kansasta kannatti kansanäänestyksessä lain kumoamista, ja kuten kaikki muistavat kieltolaki päättyi 5.4.32.klo 10. Tätä päivämäärää historianlehtori Lauri Palomäki ei Suonenjoen Yhteislyseossa mitenkään korostanut, vaan sen sijaan vaati, että Magna Charta v. 1215 pitää muistaa ja aina kadulla vastaan tultaessa hänelle huutaa. Suomen  esimerkin innoittamana myös Venäjälle säädettiin ensimmäisen maailmansodan aikana kieltolaki eikä siitäkään hyvää seurannut, vaan tuloksena oli vallankumous. Gorbatshov yritti Neuvostoliiton loppuvuosina myös radikaalisti vähentää maan hillitöntä viinanjuontia, mutta vallankumous siitäkin seurasi, koska valtion verotulot romahtivat. Gorbatshovin seuraaja Jeltsin ei sitten ollut mikään kieltolakimies. Raittius- ja urheilumies Putinin aikaan Venäjän alkoholipolitiikka näyttää muuttuneen Suomea tiukemmaksi. Huoltoasemilta ei enää saa edes olutta ja ainakin Karjalassa näyttää ravintoloiden mainoksissa lukevan vallan suomeksi, että "liika alkoholin nauttiminen vaarantaa terveytesi". Suomessa moinen holhoava teksti synnyttäisi selkäkeikkanauruja ja pakottavan juomisen tarpeen. Kommentit (0) Viikonlopun vaatimattomasta urheilumenestyksestä 30.04.2017, 18:57 Kauhistelinpa tuossa jo vakiintuneen tapani mukaisesti Suomen kiekkoleijonien kammottavan surkeaa peliä. Tosin silläkin pelillä kaatuivat sekä Venäjä että Ruotsi, mutta tsekeille tuli niukka tappio. Mutta surkeaa oli poikiemme peli enkä uskalla odottaa tulevista maailmanmestaruuskisoista menestystä, ellei Kalpasta oteta edes paria miestä joukkueeseen. Toisaalta murheessani minua lohduttaa se, että kyseessä eivät ole oikeat mm-kisat, koska muutama sata parasta pelaajaa puuttuu turnauksesta. Myöskään Kupsin tilanne huolestuttaa minua. Vaikka puolet joukkueen pelaajista mahtuisi Suomen maajoukkueen avauskokoonpanoon, niin siitä huolimatta taas tuli tappio Tampereen Ilvekselle, vaikka Kups pelasikin jälleen kerran ihan hyvin. Tappio Ilvekselle ei ole uutta, sillä Kups ei ole pystynyt voittamaan itseään heikompaa tamperelaisjoukkuetta 20 vuoteen. Jonkinlainen ilonpilkku olivat kuitenkin Formula ykkösten autohurjastelijamme, joista Bottas tosin voitti, mutta Räikkönen oli vasta kolmas. Mielestäni kansallisen itsetuntomme kannalta olisi välttämätöntä, että poikamme ajaisivat ylivoimaiseen kaksoisvoittoon, ja kansallisen itsetuntomme kannalta olisi tärkeää, että poikamme ajaisivat viimeisen kierroksen rinnakkain ja kannattelisivat välissä maamme siniristilippua. Ja lopuksi haluan kaikille norjalaisille hiihdon ystäville kertoa sen, että mutrsikkaa seuraa noin promille ihmiskunnasta, kun taas Formula ykkösiä seuraa noin 50 % ihmiskunnasta. Eipä näkynyt Norjan miehiä Shotsissa, kun tällä kertaa siellä kilpailtiin murtomaahiihdon sijasta autohurjastelussa, edes sijoilla yms. Kommentit (2) Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä 29.11.2016, 18:12 Nuorempana ihmettelin sitä, miten hyvä ja erikoinen muisti minulla oli erilaisten tapahtumien suhteen, sillä mitä kauemmin tapahtumasta oli kulunut, niin sitä selvemmin minä sen muistin. Nyt olen huomannut, että muisti on alkanut sassaroimaan ja niinpä olen, kun vielä jotain sentään mielestäni muistan,  kiireellä pistänyt paperille muistikuvia, tarinoita ja katkelmia sekä hajamietteitä Kärkkäälän kylästä ja kärkkääläisistä. Kirja nimeltään Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä tuli eilen painosta ja on nyt minulta tilattavissa. Koska pienpainatustoimintaharrastus on kallista eikä suinkaan ns. yksilehmäisen harrastus, on tämä 228-sivuinen muutaman kuvankin sisältämä kirja kallis, eli se maksaa 20 € ja lisäksi mahdolliset postikulut, jotka lienevät muutaman euron. Köyhille ja pieneläjille kirjaa myydään halvemmalla ja perustellusta syystä voin antaa sen ilmeiseksikin. Kirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta aulis(at)koivistoinen.net tai puhelimitse numerosta 0505439647. Kirja ei ole hyvä, mutta kyllä minä itse ainakin sen säälistä ostaisin. Kommentit (1) Uusi luku suonenjokelaiseen jalkapalloiluhistoriaan 30.04.2017, 18:37 Olen ennenkin kertonut hieman kulunutta vertausta käyttäen, että Suonenjoen jalkapallohistorian sankaritarusto on pitkä ja paksu kuin gorillan käsivarsi. Olihan Supan kasvatti Reijo Vaittinen aikoinaan jopa maajoukkueen peräpään lukko ja Supan ja Kärkkäälän kansakoulun kasvatti Pekka Onttonen Hjk:n kapteeni ja rankkareiden ampuja ja lisäksi minulle on Kupsin katsomossa ihan vakuuttavasti vakuutettu, että entinen maajoukkue maalivahti Ismo Korhonen on Suonenjoen poikia syntyjään - tieto, johon en ole löytänyt varmistusta. Viime vuosina työläisjalkapalloseura Suonenjoen Pallo ei ole kuitenkaan loistanut eikä sen menestystä ole . Viimeinen uutinen, jonka seurasta olen lukenut, kertoi, että Suonenjoen Pallo hävisi rökälelukemin Karttulan Tennisseuralle ja urheilumuotona oli nimen omaan jalkapallo. Mutta nyt ollaan kirjoittamassa taas uutta lukua Suonenjoen jalkapalloiluhistoriaan. Nimittäin seurasin äsken Futsalin kolmatta loppuottelua ja siinä jyväskyläläinen Kampuksen Dynamo otti toisen voittonsa ja on näin ollen lähellä Suomen mestaruutta. Dynamon joukkueen kantavina voimina loistivat veljekset Mikko ja Jukka Kytölä ja ainakin Wikipedia vakuuttaa, että veljekset ovat syntyneet Suonenjoelle ja aloittaneet uransa Supassa. Sen lisäksi, että Kytölät ovat Dynamon kantavia voimia, ovat he samaa myös Suomen maajoukkueessa. Ainakin Mikko Kytölä on pitkään toiminut maajoukkueen kapteenina ja on sen lisäksi tehnyt Suomelle kolme maalia ja se on paljon se, kun ottaa huomioon suomalaisten menestyksen kansainvälisillä kentillä jaloilla pelattavissa pallopeleissä. Äskeisessä pelissä Mikko ei maalannut, mutta pikkuveli Jukka teki joukkueensa kolmesta maalista kaksi. Korostan siunatuksi lopuksi sitä, että luokittelen futsalin yhdeksi jalkapalloilun muodoksi. Tosin se on perinteistä jalkapalloa kehittyneempi, koska häiritsevää paitsiota ei tunneta eikä sivurajaheittoja heitetä, vaan ne on korvattu vauhdittomalla potkulla. Jalkapallon sivurajaheitot ovat häiritseviä, koska niissä fuskaaminen on näköjään yleisesti sallittua. Esimerkiksi suuri syy Suomen häviölle Islannissa olivat isäntien sääntöjen vastaisesti suoritetut karmean pitkät ja kierteiset sivurajaheitot, joihin tuomari ei jostain syystä puuttunut. Kommentit (2) Maiju Lassila 28.04.2017, 18:22 Nettiä tutkiessani luulen selvittäneeni, miksi Algot Untola otti käyttöön naiseen viittaavan taiteilijanimen Maiju Lassia. Wikipedian mukaan vuonna 1905 Untola oli tavannut Lohjalla leskirouva Olga Jasinskin, jonka kanssa hän asui yhdessä vuoteen 1907 saakka. Suhde päättyi, kun parin yhteinen lapsi kuoli ja Jasinski kaatoi rikkihappoa Untolan sukupuolielimille. Kiivas temperamentti oli siis rouva Jasinskilla. Ymmärrän vallan mainiosti, että liitto päättyi eroon. Nykyään liitot hajoavat paljon pienemmistäkin syistä. Muutenkin Maiju Lassilalla oli hieman huono onni naisasioissa. Wikipedian mukaan Pietarissa Untola meni 1903 naimisiin Therese Marie Johanna Püstringin kanssa. Avioliitto päättyi kuitenkin nopeasti erään version mukaan siksi, että Therese Marie olisi ollut hermafrodiitti; ts. ei ollut täyttä varmuutta siitä, oliko Lassilan mielitietty mies vai nainen. Toisen version mukaan taas Untola jätti vaimonsa heti häiden jälkeen. Avioliitto pysyi kuitenkin muodollisesti voimassa vuoteen 1913 saakka, jolloin Untola sai virallisen eron. Kommentit (0) Nuori mylläri 27.04.2017, 18:10 Käytän eilen mainitusta kirjailijasta nimitystä Maiju Lassila, koska sillä nimellä minä opin hänet tuntemaan vajaat 60-vuotta sitten, jolloin näin elämäni ensimmäisen elokuvan nimeltään Nuori mylläri, joka perustuu Maiju Lassilan saman nimiseen romaaniin. Nuori mylläri oli ensimmäinen suomalainen värielokuva. Se esitettiin Kärkkäälän Korkeaharjun seurojen talolla, joka nimitys on harhaanjohtava, koska kyseessä ei ollut seurojen talo, vaan tietääkseni Maalaisliiton paikallisosaston talo. Nuori mylläri ei tehnyt minuun lähtemätöntä vaikutusta; en itse asiassa muista siitä mitään, joka seikka ei ole mikään puute, koska filmi on siitä annettujen arvostelujen mukaan lähinnä ns. Junttilan tuvan seinäkoriste. Mutta vika ei ole Maiju Lassilan, joka oli nero. Lassilan Tulitikkujalainaamassa ja Kuolleista herännyt ovat ihan katsomisen arvoisia vielä tänäkin päivänä eikä kummallakaan ole poliittisia ansioita, vaan ne ovat kansankomedioita. Maiju Lassila oli Suomalaisen puolueen, eli nykykielellä Kokoomuksen, miehiä kesään 1916 asti, jolloin hän alkoi kirjoitella Työmies-lehteä kohtalokkain seurauksin. Luokkapetturien kohtalo on ollut monta kertaa kova. Nuori mylläri näyttää olevan vallan kokonaan Internetissä ja elokuvan värit ovat niin erinomaiset, että luulen filmiä käsitellyn modernin tietotekniikan välineillä. https://www.youtube.com/watch?v=_ojWV02MuI0 Kommentit (0) Älämölökolikko 26.04.2017, 18:36 Hyvään yhteiskuntaan kuuluu yksi kunnon kulttuuriskandaali vuodessa. Tänä vuonna älämölö on noussut juhlakolikosta, jonka kuvapuoli esittää punikkiryhmän lahtaustapahtumaa ns. vapaussodan aikana, joka sota sai uskoakseni nimensä siitä, että yhteiskuntaa säilyttävät voimat yrittivät silloin vapautua yhteiskuntarauhaa uhkaavista voimista.   Minusta kiistelty kolikko on hieno ja vaikuttava ja ilman muuta sen hankin, jos se myyntiin tulee. Jos valtiovalta ei sitä suostu kustantamaan, niin juhlarahan suunnittelija voisi näitä kolikoita valmistuttaa suuren määrän vaikka omaan laskuunsa ja lyödä siten rahoiksi punikkien lihoiksi lyömisellä.   Kyseinen teloituskuva vaikuttaa vahvasti lavastetulta ja se häiritsee asiaa. Vuoden -18 tapahtumista löytyy paljon ihan vaikuttavia aitoja kuvia. Kolikkokuvan historiallista arvoa lisää se, että professori Kemppinen, joka on Suomen viisain mies eikä edes yritä sitä mitenkään peitellä, kertoo blogissaan, että ampujista kolmas vasemmalta on nuori Urho Kekkonen. Täysin varma en ole siitä, esittääkö Kemppinen väitteensä ihan vakavissaan. Mutta jos hyvä tarina on ristiriidassa todellisuuden kanssa, niin äänestän hyvän tarinan puolesta.   Hallitus on vankka ja kätyrlauma sankka, joten epäilen, että nykyinen porvarihallitus estää teloituskolikon painatuksen. Koska pyrin elämässäni sovinnollisuuteen, esitän, että uuden juhlakolikon kuva-aiheeksi valitaan yllä oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas ja hillitty kuva kansalliskirjailija Algot Untolan, eli Algoth Tietäväisen eli Maiju Lassilan eli Ilmari Rantamalan maahanpanijaisista. Hänet loppusijoitettiin Suomenlinnassa punikkien joukkohautaan. Myöhemmin Suomen puolustusvoimat perustivat haudan päälle sikalan.   Kansalliskirjailijan itsensä lisäksi kuvassa esiintyy huomattava joukko maamme johtavaa sivistyneistöä, jotka olivat lähteneet seuraamaan kansalliskirjailijan teloitusta. Siinä joukossa oli jopa kansalliskirjailijan kustantaja, joka vasta teloitusmatkalla tapasi kirjailijansa ensi kerran.   Siunatuksi lopuksi kerron sen, että kansalliskirjailijan viimeinen kirjallinen tuote on tehnyt minuun syvän vaikutuksen. Ennen viimeistä matkaansa Algot Untola kirjoitti hyvin tervejärkisen testamentin, jossa hän selkeästi osoitti loppunsa lähelläkin pystyneensä erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Lassilan ystäväperheelle osoitettu viimeinen kirjallinen kannanotto koski hänen perunoidensa tulevaisuutta, ja mikäpä sen olennaisempi asia onkaan tässä ihmisen elämässä kuin potaatit.   Lainaan tekstin Juha Hurmeen kirjasta "Hullu", ja hänen mukaansa alla olevat rivit soveltuisivat vaikka jouluevankeliumiksi:  "…Pyydän Teitä ottamaan omakseni kaikki peruni, niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden. Kiinteimistöä minulla on se kaupungilta vuokraamani perunapalsta. Kun syksyllä tein melkein kuukauden työtä yötä päivää sitä kääntäessäni ja kärryymullalla kallioille lisätessäni ja kulutin rahoja lannan ostoon, niin haluaisin sen jättää Teille, koskapa miehenne kanssa sanoitte halauavanne perunapalstaa. Menkää siis kiireesti kaupungin viljelyskonttoriin ja ilmoittakaa, että A. Rantala haluaa viljellä palstaansa, ja että on siemenet. Asunnostani löydätte neljästä laatikosta säästetyt siemenperunat. Ottakaa ne ja perikää talonmiehen lainaamat perunat lisäksi. Jos ette perunapalstaa ota, tai saa, niin ottakaa edes perunat syödäksenne tuttujenne kanssa. "   Kommentit (0) Haamuraja 25.04.2017, 18:19 Joskus asetin tavoitteeksi, että lopetan blogini ylläpidon sitten, kun kävijöitä on 7,5 miljardia eli laskujeni mukaan silloin koko ihmiskunta on tätä lukenut. Tänään ylittyi vasta viisi miljoonaa, joten asettamani tulostavoite on haasteellinen ja mieleeni tulee, että eiköhän tämä ole tässä ja pitäkää tunkkinne. Sitä paitsi iloani edellä mainitun viiden miljoonan rajan rikkoontumisesta himmentää se, että tiedän valta osan kävijöistä olevan robotteja, joiden perusluonne on minulle vieras. Lisäksi kaiken maailman nettivalvontaa suorittavia viranomaistahoja eri puolilta maailmaa on koko joukko seuraajissani sekä yhä entistäkin enenevämmässä määrin joukossa on myös Pietarin trolleja, joita sivuni kiinnostaa, vaikka mitään syytä ei siihen pitäisi olla, koska olen mielestäni ystävällisissä ja luottamuksellisissa väleissä Venäjän kaa. Edellä mainitun väitteeni olemassa olevasta valvontajärjestelmästä voi tarkastaa siten, että kirjoittaa sivulle eräitä avainsanoja, jotka kiinnostavat valvontaviranomaisia ja heidän tietokoneitaan maailmalla. Eräiden tulenarkojen sanojen käyttö pumpsauttaa kävijämäärän taivaisiin. Todistan väitteeni oikeaksi seuraavasti kirjoittamalla muutaman uskalletun asian tähän alle: Tšetšenia (ven. Чечня́, Tšetšnja, tšetšeeniksi Нохчийчоь, Noxçiyçö) eli Tšetšenian tasavalta (ven. Чече́нская Респу́блика, Tšetšenskaja Respublika The Tiananmen Square protests of 1989, commonly known in China as the June Fourth Incident (六四事件 ISIS, ISIS, ISIS Juha Sipilä Talvivaara, Juha Sipilä verotiedot, Juha Sipilä vakuutuskuoret Kommentit (0) Pahvikypärät ja muut puupohjaiset suojaimet 24.04.2017, 16:35 Tappara jakaa lehtitietojen mukaan Hakametsän hallissa katsojille pahvikypäriä. Hämäläiset ovat hiljaisuuden lisäksi myös hitaita. Idea on vanha. Kuopion automuseossa on lasivitriinissä näytillä kilpamoottoripyöräilijän kypärä 50-luvun Väinölänniemen ajoista. Se on valmistettu paperimassasta, joka on jokseenkin sama asia kuin pahvi. Ihan turvallisen näköinen pääsuoja on peperisilpusta ja tapettiliisteristä saatu aikaiseksi. Tosin ei pahvisuojaimet ole savolainen tai edes suomalainen keksintö. Muinaisessa Kiinassa valmistettiin sotilaiden haarniskoita paperista. Sellainen oli huomattavasti halvempi ja vain vähän huonompi kuin rautainen. Toisen maailmansodan aikaan japanilaiset valmistivat lentokoneiden lisätankit paperista. Ne liimattiin ja tiivistettiin hedelmämehulla. Voi olla, että hedelmämehu myös lujitti lisätankkeja. Nimittäin ainakin hyvän tarinan mukaan kunnolla kasteltu vanhan hyvän ajan Helsingin puhelinluettelo pysäytti pistoolinluodin ja kolme vedessä uitettua luetteloa päällekkäin pysäytti rynnäkkökiväärin laukauksen. Suomen uusilla biosellutehtailla saattaa olla hyvät tulevaisuuden näkymät levottomina aikoinamme. Ja nyt tämä poika suksii Kuopion torin jättiläismäiseltä videotaululta seuraamaan jo lähes ratkaisevan tuntuista SM-liigan neljättä finaaliottelua. Kommentit (0) Jääkiekko turmelee urheilevan nuorison 23.04.2017, 17:21 Pian alkaa jääkiekon nuorten mm-kisojen loppuottelu, jossa Suomi kohtaa maapaloon ainoan supervallan Pohjois-Amerikan Yhdysvallat. Luultavasti pikkuleijonamme voittavat tuon pelin, mutta veikkaan, että poikiemme peliesitys tulee olemaan heikohko. Nimittäin poikamme ovat tosin voittaneet kaikki edelliset kuusi mm-turnausottelua, mutta peliesitys ei ole vakuuttanut. Voitot ovat olleet tosi nihkeitä. Niinpä uskon, että tänä iltana Suomi voittaa Pohjois-Amerikan Yhdysvallat arvatenkin heikolla pelillä samalla tavalla kuin eilen kukistui Venäjän suurvalta. Mikäli huomenna vastan asettuisi Kiina, ottaisivat poikamme siinä kahdeksannen perättäisen niukan voiton uskoakseni huonohkon peliesityksen jälkeen. Ja jos ylihuomenna olisi peli muuta maailmaa vastaan, en pitäisi Suomen voittoa ollenkaan selviönä; sen verran huonoja pikkuleijonat nykyään ovat. Nykyinen joukkue ei pärjäisi ollenkaan edes viime vuoden Suomen joukkueelle, joka voitti maailmanmestaruuden. Suomen urheiluelämän suuri ongelma on jääkiekkoilu. Siinä maallemme on tullut jonkin verran menestystä, mutta muiden lajien kustannuksella. Viime olympialaisissakin  olimme jäädä ilman mitalia. Onneksi Heinäveden Hyrskeen kasvatti otti naisnyrkkeilyssä niukan pronssin. Suomessa jääkiekkoilu vie urheilulliset lahjakkuudet. Se on ihan ymmärrettävää. Jääkiekkoilua harrastava nuori voi hyvällä syyllä uskoa tulevansa miljonääriksi, toisin kuin yleisurheilussa, jota harrastetaan toimeentulotuella, joka ei riitä kunnolla edes ruokaan. Painija Pertti Ukkola tuomitsee kirjassaan jääkiekkoilun. Ukkola yritti Tampereella opastaa nuoria urheiluharrastuksen pariin, mutta se oli hankalaa, koska jokainen tamperelainen liikunnallisesti lahjakas nuori oli pilannut itsensä jääkiekolla niin, ettei osannut enää edes juosta hiihtämisestä puhumattakaan, vaikka luistimilla kyllä pysyttiin. Kommentit (0) Hiljaiset hämäläiset 22.04.2017, 18:47 Edellisessä pelissä radioselostaja ihasteli Kuopion jäähallin tunnelmaa ja vakuutti, että halli elää ja sykähtelee kuin suuri elin, joka vertaus sai ilmeeni mietteliääksi. Äsken Tampereen jäähalli ei elänyt ja sykähdellyt kuin suuri elin, vaan radioselostajat ihmettelivät täpötäyden hallin hiljaisuutta. Mutta hämäläiset ovatkin tunnetusti hiljaista väkeä. Selostajat olivat taas kerran väärässä ennustuksissaan. Kolmannessa erässä tasatilanteessa he ennustivat, että Kalpa vielä voittaa tämän pelin, niin selvästi joukkue peliä hallitsi, mutta toisin kävi; kiitos kuopiolaisten vaihto- ja jäähysekoilujen. Pahaa pelkään, että me savolaiset vielä hävitään tämä turnaus, kuten jo heti alkuun ennustin ja sitten minä sanon, että mitäs minä sanoin. Kalpan pelin jouduin kuuntelemaan radiosta ja samaan aikaan katselin pikkuleijonien jännitysnäytelmää Ipadilta ja seurasin älykännykällä sosialistisen median kautta Kupsin jännittävää peliä Vaasassa. Myönnän, ettei tämä touhu ole ihan täysijauhoisen ihmisen touhua ja jonkinlainen AA-kerhon kaltainen vertaistukipalvelu olisi järjestettävä urheiluriippuvaisuudesta kärsiville kansalaisille. Kommentit (0) Läpsyttimien läpsyttely 21.04.2017, 18:08 Suhteellisen voimakkaat tunne-elämykset tarjosivat eiliset pikkuleijonien ja Kalpan pelit. Yhtä voimakkaita tunne-elämyksiä en ole kokenut esimerkiksi teatterissa, vaikka teatterissa käymistä pidetään arvostettuna toimintona. Pikemminkin teatterissa olen tuntenut syvää myötähäpeää näyttelijöiden puolesta, joiden koulutus on maksanut lähes yhtä paljon kuin lentäjien koulutus ja siitä huolimatta he joutuvat esittämään kaiken maailman tyhjän päiväisiä hömpötyksiä suhteellisen pienellä palkalla. Jääkiekkoa ei yleensä pidetä taiteena, koska se ei mukamas edistä ihmisyyden asiaa tosiin kuin esimerkiksi Joutsenlampi-baletti, mutta asiasta voidaan olla myös toista mieltä. Kyllä eilinen Matias Myttysen maali oli verrattavissa vaativaan balettisuoritukseen kaikessa suloudessaan. Yritin eilen radiovastaanottimen välityksellä seurata Kalpan peliä Kuopion jäähallista, mutta ei siitä tahtonut mitään tulla, koska hurmioitunut yleisö häiritsi lähetystä. Varsinkin pahvisten läpsyttimien läpsytys yltyi pelin loppuvaiheessa kohtuuttomin mittasuhteisiin. Suomen Jääkiekkoliitto tekisi aivan oikein, mikäli se kieltäisi pahvisten läpsyttimien läpsyttelyn pelin aikana. Kommentit (0) Opettaja, joka joi karttapallonsa 20.04.2017, 19:08 Kyllä venäläiset ovat meitä suomalaisia, ainakin itäsuomalaisia, lähempänä kuin ruotsalaiset. Tämä käsitykseni vahvistui eilen, kun katselin Teemalta elokuvaa nimeltään Opettaja, joka joi karttapallonsa. Tutun näköistä oli meno siperialaisessa oppilaitoksessa. Ihan tuli mieleen 70-luvun Suonenjoen yhteislyseo. Muistanpa esimerkiksi, että  kemianluokasta hävisi tislainlaitteisto, jonka jälkeen eräs nykyään merkittävänä yrittäjänä ja rehellisenä veronmaksajana toimiva tarmokas nuorukainen alkoi anniskella koulussa pontikkaa luokkatovereilleen. Sen seurauksena muudan luokkatoverini päästi 18-vuotissynttäripäivänään ns. pitkän syljen opettajalta salaa kesken oppitunnin pulpettiinsa, koska hän ei ollut vielä kovin tottunut pontikan nauttija. Jotenkin tuota pontikankeittorikosta ei osattu Savossa ennen kovin suurena syntinä pitää, ja sama tilanne lienee nykyään Siperiassa. Eräskin SM-tason savolaishiihtäjä sai peräti neljän kuukauden kilpailukiellon pontikankeiton vuoksi. Tarina ei kerro kärsittiinkö tuomio kesäkaudella, kuten norjalaisen huipun piti tehdä nautittuaan liikaa astmalääkkeitä. Huumorikin on meillä venäläisten kanssa yhteinen ja meitä molempia kansoja huvittaa juopotteleva opettaja. Ruotsissa asia taas olisi hyvin vakava yhteiskunnallinen ongelma, josta pitäisi perusteellisesti diskuteerata. Huomasinpa muten, että viime kesän Pietarin reissulta minulla on säilynyt Erartan  taidemuseon suklaalevyn päällyspaperi, joka edustaa suomalais-venäläistä-huumoria. Päällyspaperi on suurta taidetta ja kuva on museon kokoelmista. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Vladlen Gavrilchik työ on nimeltään Kid, eli suomeksi Tenava ja siinä vaari on näköjään hakenut pojanpoikansa lastentarhasta, jossa ilmeisesti maanpuolustuksellinen kasvatus aloitetaan jo varhaislapsuudessa. Tarkempaa tietoa kuvasta ja muistakin museon näyttelyistä löytyy tästä linkistä: https://www.erarta.com/en/museum/collection/works/detail/H080807002/ Kommentit (1) Puolueellisuus

19.04.2017, 18:34

Vaikka kuopiolaisen urheiluhistorian sankaritarusto onkin pitkä ja paksu kuin se ennenkin mainittu gorillan käsivarsi, on Kalpa, eli entinen Sortavalan Palloseura, joka seikka Kuopiossakin helposti unohdetaan, kirjoittamassa siihen uutta kunniakasta lukua. Vaikka olenkin synnynnäinen pessimisti ja näin ollen sitä ihmistyyppiä, joka ei koskaan pety, niin nyt saattaa mielestäni olla mahdollisuuksien rajoissa se, että jääkiekon Suomen mestaruutta juhlitaan Kuopion torilla ja että tulemme siellä kuulemaan Finlandia-hymnin Sakari Kuosmasen esittämänä. Eilen vietin suurta jääkiekon juhlaa ja seurasin kahta ottelua yhtä aikaa; Kalpan peliä telkkarista ja Suomen pikkuleijonien peliä IPadilta. Hyvin se onnistuikin, ja molemmat pelit päättyivät mielihyvää tuottavasti dramaattisten vaiheiden jälkeen. Tosin jälleen kerran ihmettelin tuomareiden puolueellisuutta. Sekä Kalpan että pikkuleijonien pelissä viirupaidat olivat puolueellisia ja suosivat sekä Kalpaa ja että pikkuleijonia. Ilmeisesti tuomaritkin ovat ihmisiä ja asettuvat alitajuisesti pienemmän puolelle. Sen sijaan Nelos-kanavan selostaja oli selvästi Tapparan miehiä. Sen saattoi helposti kuulla hänen äänensävyistään selostuksen aikana, joista heijastui selkeä savolaisvastaisuus. Ja kun tänä aamuna avasin Hesarin lukeakseni ylistävän jutun kuopiolaisesta jääkiekkoilusta, niin en löytänyt lehdestä halaistua sanaa eilisestä jääkiekkodraamasta. Se on skandaali ja selkeä osoitus Helsingin Sanomien puolueellisuudesta ja savolaisvastaisuudesta, vaikka arvioni mukaan noin kolmannes pääkaupunkiseudun asukkaista on savolaisia. Kommentit (0)